Liedon verkkokoulussa kokeillaan Edmodo-alustaa http://www.edmodo.com. Vaikuttaa lupaavalta ja näppärältä.
Tässä Facebookista napattuna keskustelun alkua:
Tietoja minusta
- Jari Sjölund
- Toimin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijana, suunnittelijana ja tukihenkilönä. Työskentelen Turun yliopistoon kuuluvassa Turun normaalikoulussa, jossa tehtävänimikkeeni on sovellussuunnittelija. Työskentelen myös Asiantuntijaosuuskunta Turun Norssi -palvelut -nimisessä yrityksessä, joka on erikoistunut opettajien täydennyskoulutukseen ja Norssia sivuavaan hanketoimintaan.
17. huhtikuuta 2009
Edmodo - mikrobloggausalusta jokaiselle koululuokalle?
18. maaliskuuta 2009
Monikulttuurista museopedagogiikkaa
Liedon Vanhalinna on saanut Museoviraston innovatiivisiin hankkeisiin osoitetusta avustuksista 5 500 euroa kolmivuotisen monikulttuurisen museopedagogisen hankkeen päätösvaiheeseen. Kaikkiaan hankkeeseen on saatu museoviraston tukea 24 500 euroa.
Liedon Vanhalinnan ja Turun normaalikoulun yhteistyönä toteutetussa Meillä ja muissakin maissa -hankkeessa on luotu monikulttuurisille oppilasryhmille suunniteltu museovierailun malli, jota myös muut koulut ja museot voivat soveltaa, kertoo Vanhalinnan toiminnanjohtaja Tuula Leimu. Erilaiset kulttuuriryhmät kohtaavat museossa, kun taustoiltaan erilaiset oppilaat tutustuvat näyttelyssä suomalaiseen 1800-luvun maaseudun elämään. Monikulttuurisen taustan omaava oppilas voi näyttelyssä vertailla ja etsiä yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia oman taustakulttuurinsa ja paikallisen kulttuurin välillä. Museovierailun tavoitteena on kehittää sekä maahanmuuttajaperheen lapsien että suomalaislapsien vieraiden tapojen ymmärtämistä ja arvostamista ja vahvistaa lapsen identiteettiä. Verkossa olevan materiaalipankin tehtävät ovat vapaasti muiden tahojen käytettävissä.
Hankkeen toisessa vaiheessa museon ja koulun yhteistyöllä on tuettu vanhemmuutta ulottamalla yhteistyö koskemaan myös perheitä ja kulttuuriryhmiä. Vanhalinnan kansatieteellisessä Elämänlanka –näyttelyssä taustoiltaan erilaiset ja erikieliset perheet perehdyttiin suomalaiseen elämään ja kasvatukseen 1800-luvulla. Tähän aineistoon pohjautuen on laadittu vanhempainillan malli, jossa tavoitteena on ollut saattaa erilaiset kulttuuriryhmät kohtaamaan museonäyttelyssä. Yhteinen mahdollisuus vastavuoroiseen perhehistorian esittelyyn museomiljöössä, suomalaisen historian äärellä, tukee perheiden itsetuntoa ja antaa lapselle varmuutta rakentaa realistista minäkuvaa.
Hankkeen päätösvaiheessa monikulttuurisen museovierailun kokonaisuutta täydennetään ottamalla mukaan kouluyhteisön ammattilaiset. Tavoitteena on tuottaa työyhteisökoulutuksen malli, jossa oppilaille suunniteltuun museovierailuun liitetään aikuisille soveltuvia osioita. Ennen kaikkea tavoitteena on kuitenkin tehdä hanketta tunnetuksi nyt luotujen museopedagogisten mallien hyödyntämiseksi ja uusien mallien onnistuneen kehitystyön tehostamiseksi.
Oppilaitoksena Turun normaalikoululla on hyvä pohja toimia monikulttuurisen oppisisällön testaajana, koska koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, Leimu toteaa. Asiantuntijana ja hankkeen suunnittelusta vastaavana toimii kasvatustieteiden tohtori, Turun normaalikoulun opettaja Pirjo Mikkola. Verkossa olevassa materiaalipankissa on näyttelyyn liittyviä oppi- ym. materiaaleja ja erikielisiä työvihko- ja tehtävämonistepohjia. Tehtäviä on käännetty kahdeksalle kielelle: arabia, bosnia, kurdi, somali, persia, vietnam, venäjä ja englanti. Hankkeeseen liittyy olennaisena osana myös tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen. Museokäyntiin on yhdistetty lyhyiden audio- ja videomuotoisten tallenteiden tekeminen. Teknisesti innovatiivisin ja myös haastavin osuus hankkeesta on ollut sähköisen elämyspankin toteuttaminen. Hankkeen teknisestä toteutuksesta on vastannut normaalikoulun sovellussuunnittelija Jari Sjölund.
Liedon Vanhalinna ja Turun normaalikoulu ovat tehneet monipuolista hedelmällistä yhteistyötä museon ja koulun yhteistyöhankkeissa jo vuodesta 2001 lähtien. Yhdistävä nimittäjä yhteistyöosapuolille on Turun yliopisto.
Linkkejä:
» Hankkeen kotisivu, jossa julkista materiaalia ja podcast-audioita
» Museokävijöiden kotipaikkoja Google-kartalla
5. maaliskuuta 2009
2. maaliskuuta 2009
Hyvästi Jaiku?
Jaiku -mikroblogipalvelussa on ollut viime aikoina teknisiä häiriöitä. Onkin kuulunut huhuja, että Jaiku olisi vähitellen jopa kuolemassa. Tai ainakin sen kehitys Googlen alaisuudessa olisi päättymässä. Yksi sun toinen aktiivinen Jaiku-käyttäjä on miettinyt siirtymistä muihin vastaaviin palveluihin. Ks. esim. tämä keskustelu. Mutta onko muita Jaikun veroisia?
Tässä muutama kommentti Jaikusta ja sen vaihtoehdoista omalta kannaltani:
Jaiku
Jaiku on erinomainen "mikroblogi", koska keskustelut näkyvät havainnollisesti ketjussa. Jaikunfu-bluginilla (Firefox) keskustelu onnistuu vielä sujuvammin. Jaikun kanavat toimivat hyvin esim. seminaarien keskustelu- ja taustakanavina. Itse tarvitsen sijaintitietoa, mikä Jaikussa onnistuu mukavasti, mikäli käytössä on Nokian S60-puhelin ja on itse valmis nimeämään GSM-soluihin perustuvat opaikat itse siolloin kun niissä ensimmäisen kerran vierailee. Valitettavasti Jaikussa on ollut käyttöhäiriöitä, jotka ovat mm. tuhonneet itseltäni joitakin mobiililaitteella kirjoitettuja seminaariraportteja. Jaikua voi käyttää iPhonessa m.jaiku.com -sivun kautta, mutta silloin ei tule sijaintitietoa.
http://www.jaiku.com
Twitter
Twitter on Jaikua jossain määrin vastaava ja maailmanlaajuisesti käytetyin. En ole oikein itse vielä päässsyt Twitterin kanssa sinuiksi. Kommentit eivät näy omana ketjunaan ja kanavien/ryhmien käyttö tuntuu olevan aika kökköä. Tweeteihin saa iPhonella merkittyä sijainnin, mutta sijainti näkyy viesteissä hankalasti linkkeinä. Sijainti näkyy ainakin Suomessa vain koordinaatteina ja karttanastana, kun Broghtkitessä näkyy sekeä katuosoite tai Eniro.fi:sta poimittu yrityksen nimi.
http://twitter.com
Facebook
Facebookin käyttö on lisääntynyt ystävieni ja kollegoideni parissa viime aikoina voimakkaasti. FB on sikäli mukava, että siellä on paljon sellaisia, joita ei muissa sos. median viestimissä tapaa. Facebookiin on valmiit tietojen ohjaukset miltei kaikista muista palveluista. Tämä on kätevää. Sen sijaan en tykkää ollenkaan facebookin kaiken maailman peleistä ja muista hupisovelluksista. Toivottavasti kaverit eivät tykkää pahaa kun en vastaa heidän halaus-, lahja- ja sovelluspyyntöihinsä... iPhonen FB-sovellus tuntuu jopa paremmalta kuin tietokoneessa selaimella käytettävä. Ainakin se on selkeämpi.
http://www.facebook.com
Brightkite
Brightkite perustuu nimenomaan sijaintitietoon. Tietystä sijainnista voi lähettää check in -ilmoituksen, tekstimotoisen viestin tai valokuvan. Erityisesti tuo valokuvailmoitus on kätevä, kun kuva tulee heti näkyviin viestiketjuun. Sama kuva menee haluttaessa sijaintitietoineen myös Flickriin. BK poimii sijaintitiedon Googlen kartalle automaattisesti iPhonen GPS:stä tai GSM-soluista, jos GPS ei ole käyrtettävissä. Sijainniksi voi kätevästi poimia myös lähellä olevan yrityksen Eniro.fi:n luettelosta. Käsinkin sijainnin tietysti voi ilmoittaa. Lisäksi palvelussa on erilaisia sijaintiin ja kaveripiiriin liittyviä toimintoja. Brightkite on erinomainen olotilan ilmoitusohjelma, mutta kuhunkin viestiin liittyvä keskustelu näkyy tällä hetkellä vain pienen ikonin takana. Käynnissä on beta-vaihe, joten virallisessa versiossa saattaa olla vielä uusia ominaisuuksia.
http://brightkite.com
Lisäys: FriendFeed
Lisäsin saamani vinkin perusteella listaan vielä Friendfeedin. Katso lisää kommenteista.
http://friendfeed.com
Lisäys 2: Qaiku
Jaikun lupaava seuraaja, joka on suomalaista kehitystyötä. Yhteisö on innokkasti mukana beta-testauksessa. (lisätty 18.3.2009)
http://www.qaiku.com
25. helmikuuta 2009
Sosiaalinen media opetuksessa: Kuinka mikroblogaus käytännössä tapahtuu
Tarmo Toikkanen kirjoittaa omassa blogissaan tällä hetkellä isellenikin hyvin ajankohtaisesta aiheesta:
Sosiaalinen media opetuksessa: Kuinka mikroblogaus käytännössä tapahtuu
12. helmikuuta 2009
Toward Society 3.0: A New Paradigm for 21st century education
Erinomainen SlideShare-esitys:
6. helmikuuta 2009
TVT tutuksi
Viime aikoina on aina silloin tällöin tullut puheeksi, että uusilla peruskoulujen ja lukioiden opettajilla on hyvin vaihtelevat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valmiudet. Luokanopettajiksi valmistuvilla on opintojen kuluessa monia tilaisuuksia opeiskella pedagogistakin hyödyntämistä, mutta aineenopettajaksi voi onnistua valmistumaan ilman juuri minkäänlaisia kokemuksia tvt:n hyödyntämisestä opetuksessa.
Olemme miettineet asiaa harjoittelukoulujen eNorssi-verkostossa. Juuri valmistuneessa yhteisessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiapohjassa on jo jonkin verran mukana ajatuksia, miten tvt-pitäisi huomioida opettajaksi opiskelevien ohjatussa harjoittelussa. Virittelemme myös yhteistyötä yliopistojen ainelaitosten ja opettajankoulutuslaitosten kanssa. Kiinnostus ja osallistumishalukkuus, sanoisinko, "vaihtelee" eri yliopistoissa ja ainelaitoksissa. Rahastakin on kysymys.
Kokeilemme nyt tänä keväänä omassa harjoittelukoulussamme uutta tapaa lähestyä ongelmaa. Järjestämme ohjaavien opettajien ja opetusharjoittelijoidern yhteiset "intensiiviviikot", joissa kokeneemmat ja osaavammat opastavat kokemattomampia. Kouluttajina ja ohjaajina toimivat niin harjoittelijat (jotka saavat samalla opintosurituksia), omat opettajat kuin myös muutama ulkopuolinen asiantuntija. On luentoja, työpajoja ja tietoiskuja. Samalla tuotetaan sisältöä yhteiseen wikiin.
Tarvekartoituksen perusteella tuli monenlaisia toiveita aina kopiokoneen käytöstä sosiaalisen median pedagogisiin hienouksiin. On hienoa, että vetäjiksi löytyi paljon opiskelijoita, jotka jo hallitsevat jonkin tvt:n opetuskäytön osan niin hyvin, että voivat ohjata muita.